Huhtikuu ja kevät!

Mitä tulikaan tehtyä. En ainakaan aloittanut määräpainotteista harjoittelua. Reilu 43h tuli liikuttua kuitenkin suksin ja jalan. Kohtuu tehokas kuukausi kuitenkin. Paljon mulle kovavauhtista harjoittelua ja kisailua.
Aika siis samoilla meiningeillä kuin koko kevät.

Kuun alku tuli nautiskeltua Oloksella lapponiassa ja se tuntui boostaavan jopa juoksukuntoakin aika hyvin.
Länäri oli vuorossa sitten loppupuolella kuukautta. Voinee sanoa, että yksi parhaita kisoja mulle. Tasainen ja kovatehoinen alusta loppuun. Erinomaiset fiilikset jäi molemmista tapahtumista.

Näiden lisäksi olimme tuotteliaita myös kotirintamalla. Perheeseen saatiin terve poikavauva huhtikuun loppupuolella ja se asettaakin hienoisia haasteita tulevaisuuden treeneihin. Ehkä myös jotain järkeäkin ajankäyttöön?

VKO 14 - 14:44
 - Hiihtäen - 233,8km - 14:44, kolme kisavauhtista yhteensä 182km - 10:27, muuten rauhallista
VKO 15 - 9:47 - Jalan 77,3km
  Avaintreenit: kiihtyvä 10km@4:02min/km vikat 3km 3:50min/km, Rymy renkailla 5h
VKO 16 - 10:03 - Jalan 124,7km
  Avaintreenit: kova 10km@4:03min/km repun kanssa, 3x2000m ' 3min hölkkä @3:47min/km kiihtyvästi, länsiväylä 17,29km@3:50min/km
VKO 17 - 6:44 - Jalan 84,5km
  Avaintreenit: maratonvauhtinen 16km@4:06min/km, ensimmäinen sula polkulenkki pakkalatrail 17,2km rentoa!

Draivi oli päällä koko alkukuun kunnes länsiväylä ja perheenlisäyksen jälkeen oli jalat tukossa viikon päivät, eikä juoksu kulkenut kunnolla. Hyvä tehokas kuukausi kuitenkin kaiken kaikkiaan. Toukokuu tuo lisää jalankulkua ja polkua, kenties hieman myös mäkisempää treeniä. Yyterin maratonista ei sen enempää mutta se on nyt selvä, ettei maratonambitioita enää tänä vuonna toteuteta niin tosissaan, että treeni sitä tukisi. Kohti Ultrakesää!

Lyhyet kisat, plussaa ja vähän miinustakin

Viimeisen päivityksen jälkeen on tullut juoksenneltua muutama kisakin. Alunperin tarkoitus oli tehdä tiukka rypistys: puolikas- viikko - maraton- viikko - 6h, mutta tuo jäi hieman torsoksi.

Toteutus tämän hetken tiedon mukaan:

21.4.2013 Länsiväyläjuoksu 17,4km (17,29km) - 1:06:12 - 3:50min/km sijoitus 18/794
9.5.2013 HTW-maraton 42,2km (42,9km) - 3:07:14 - 4:22min/km sijoitus 1/36
18.5.2013 Yyteri maraton Vielä fifty-sixty osallistunko mutta tankkaus käynnissä.

Edelleen siis määrä on jäänyt mättämättä ja pyrin pitämään juoksun (mulle) "herkkänä".

Länsiväylä!

Länäri meni todella hyvin ja tulos oli sen mukainen. En herkistellyt sen kummemmin kisaan ja edellisenä päivänä tein vielä 20km:n pk-lenkin. Siksi alussa olikin hieman epävarma meininki. Pamauksen jälkeen lähdettiin rauhassa matkaan ja muutaman ensimmäisen kilometrin aikana tuli ohiteltua muuta porukkaa aika paljon. Baanat olivat onneksi sopivan leveitä, eikä porukkaa ~4:00min/km vauhdissa kovin paljoa ollutkaan. Mukaan vauhtiin sain Kallioniemen Jussin. Hänen kanssaan juostiin käytännössä koko matka.

Vauhti pysyi koko ajan tasaisena. Matkan aikana saatiin muutama ryhmäkin ajetuksi ohi. Ainoa huono asia oli oikeastaan reilu kilsa ennen maalia tullut pistos palleaan mutta se meni onneksi ohi ja viimeinen kilometri hujahtikin 3:33-vauhdilla. Keskisyke 176 kertoo, että sain enemmän kisassa irti kuin esim. aktia-kympeillä talvella. Ihan anaerobiselle kynnykselle, ~182, en päässyt, joten vielä voisi vähän kirrata vauhtia.

HTW-maraton!

Hyvin menneen länärin jälkeen olin ihan fiilareissa. Leijuin aika paljonkin ja aattelin 3h olevan suorastaan paperia. 2:50 alitus oli iskostettu päähän ja siitä oli vaikea päästä eroon. Tein kolme maratonvauhtista treeniä länärin ja HTW:n välissä joista viimeisen 2x4km kolme päivää ennen. Lisäksi wappuna olin tehnyt reilun 6 tunnin rankan rymyn:

Sain tuolla sitten lukuisten ruhjeiden lisäksi murtuneen kylkiluun mutta se ei haitannut lenkkeilyä ihan hirveän paljon. Pienen kivun PK-lenkeillä pystyi ottamaan mutta maratonilla aattelin kuitenkin varmuuden vuoksi nappasta särkylääkkeen preventiivisesti. Huonoa valmistautumista oli myös edellisenä lauantaina vietetyt varpajaiset joissa konjakkia kului sen verta paljon, että maha oli koko alkuviikonkin sekaisin.

Itse maraton oli mukavan kotikutoinen, taattua keräilylaatua. Tuttuja olikin mukavasti paikalla. Yritin opiskella reittikarttaa ennen starttia ja otin paperiversion käteen juoksun ajaksi välttääkseni eksymistä. Todennäköisesti tulisi yksinäinen matka, joka toteutuikin. Startista lähdettiin yhden puolikkaan juoksijan kanssa samaa matkaa. Alku oli melko reipas ja katajanharjun jälkeen aloinkin hieman himmaamaan vauhtia...mutta vain hieman. Kaikki sujui hyvin aina tuonne puoleen väliin asti, lukuunottamatta pummia minkä tein eräässä risteyksessä epähuomiossa. Toki reitti oli merkattukin hieman huomaamattomasti.

Nautin geelejä ja mukin pari nestettä 7km:n välein. 21km:n kohdilla kellossa oli 1:25 ja nappasin useamman mukin urheilujuomaa naamariin. Hetken päästä alkoi vatsaan pistää ja pienen röyhtäilyn + oksun jälkeen helpotti. Sain vauhdin edelleen pidettyä samana. Reitti ei ollut mitenkään erityisen nopea mutta se ei sinänsä haitannut. Muutenkin olosuhteet olivat hyvät. 28km:n kohdilla alkoi jo mieleen hiipimään ajatus, että saa nähdä miten tässä käy. En enää uskaltanut huollossa juoda mukiakaan vatsan vuoksi. 30km:n kohdalla alkoi pallea jalleen krampaamaan ja kylkipisto höysti matkaa. Yritin rimpuilla vielä hetken aikaa ja työntelin sormia kurkkuun, helpotus toiveena. Kun 32km oli taulussa, ainoa mahdollinen etenemismuoto oli kävely. Silloinkin keskityin vain hengittämiseen. Hetken kuluttua yritin vielä nostaa vauhdin edes sinne 4:15-4:30 tasoon mutta heti alkoi sama rumba keskivartalossa.

Heitin hanskat tiskiin ja menin kävelyhölkkää kisan loppuun. Hölkätessä alkoi vielä harmittamaan kenkävalintakin. Hyperspeedit oli hieman huono valinta maratonille ja sainkin harvinaiset rakot jalkoihin. Pohkeetkaan ei hirveästi tykännyt kun vauhti laski. Kisavauhtisessa juoksussa nuo taas toimii oikein hyvin. Jalat eivät kuitenkaan olleet päivän ongelma.

Väliajat päivän 32km-maravauhtisesta "treenistä":
21km - 1:25:08 @ 4:03min/km
32km - 2:11:34 @ 4:07min/km

Yyteri!

Nyt kun "pettymyksestä" olen selvinnyt niin ajatuksena on uhrata vielä viikko maratonille. Lauantainen Yyteri saa olla luvan viimeinen paikka missä 3h on tähtäimenä. Nyt en lähde ylivauhtia, en dokaa ennen kisaa, enkä juokse kisaa edeltävinä päivinä enää pahemmin. Toissapäivän suunnistus taisi olla hölmöilyä mutta jääköön se ainoaksi ennen lauantaita. Uudet kengätkin on ostettu -> Adidas Mana 7.

Toivottavasti sunnuntaina voin aloittaa sitten keskittymisen määrällisesti kovaa harjoitteluun kohti kesän ja syksyn hauskuuksia:
Aosta
PTL
Spartathlon

BTW, muistakaahan lukea juttu Jannesta uudesta juoksijalehdestä!

Maaliskuun treenit

Maaliskuu alkoi KPH:sta palautellessa. Heti tiistaina oli toki duunin "leikkimielinen" kisa ja täysiähän siellä piti painella. Loppuviikosta alkoi mies olemaan aika pihalla nopeaan treeniin palaamisen vuoksi mutta keveämmät päivät toi helpotusta. Välissä tuli mentyä muillakin viikoilla aika rajoilla lähinnä kovempien treenien kanssa. Määrää oon jo tottunut tekemään mutta tehojen kanssa saa olla varovainen. Keventelyjen jälkeen huilasi Aktiakymppi kuitenkin erinomaisesti. Reilu ennätys lähes helpolla juoksulla jos kymppiä nyt helpoksi voi koskaan sanoa.

Määrällisesti tuli jäätyä tavoitetunneista kun tehot söi jaksamista mutta vauhtireservi tuntuu kasvaneen erittäin hyvin. Huhtikuulla on tarkoitus jättää muut lajit lapponian jälkeen vähemmälle ja panostaa juoksuun ja määräänkin vähän enemmän. Maltillisin juoksumäärin olen mennyt tähän asti. Kertonee jotain etten ole tehnyt kuin yhden yli satasen viikon juosten tähän mennessä ja sekin oli tasan 100km. Monipuolisuus on hyvästä mutta pitkät kisat vaatii myös niitä kilsoja pelkkien tuntien lisäksi mittariin.

VKO 10 - 11:47 - Jalan 78,8km - 10:31
  Avaintreenit: 1km lumikenkäjuoksu maksimeilla, 5h rymy renkailla, VK1 1:30 poluilla
- Hiihtäen - 9km - 0:36 - 5km kisavauhtia
- Pyörällä - 0:40 trainerilla

VKO 11 - 9:08 - Jalan 89,3km - 7:28
  Avaintreenit: kiihtyvä 12km@4:19min/km, Aktia 10km - 37:44, enkka.
- Hiihtäen - 24,6km - 1:40 jossa 10km kisa maksimeilla

VKO 12 - 9:21 - Jalan 46,9km - 6:17
  Avaintreenit: 3x2000m@7:56, 3h rymy renkailla
- Hiihtäen - 30,1km - 2:04
- Pyörällä - 1:00 trainerilla

VKO 13 - 13:18 - Jalan 97,1km - 8:35
  Avaintreenit: kiihtyvä 10km@4:19min/km, VK2 10km@3:56min/km, MV 16km@4:10min/km
- Hiihtäen - 55 km - 3:24
- Uinti - 1km & vesijuoksua 0:50

Ensiviikonloppuna pääsee jo varmasti puhtaille lumettomille poluille kirmaamaan! Aah ihanuutta!

Tankkauksesta

Yleisön pyynnöstä voisin avata vähän omia hyväksi havaittuja tankkaustapoja.

Hiihdossa tällä kaudella olen havainnut hyväksi edellispäivän tankkausruuaksi Italialaisen herkun ja siitä vinkkiä on tullut oikein eliittitasolta:


Poro + karhu + smetana + sipuli



Poro + peperoni + sipuli + chili 


Lapponiassa jokaista osakilpailua edeltävänä iltana tätä tuli nautiskeltua ja yleensä tietysti hyvän suomalaisen keskioluen kanssa.

Pizzasta on suorituksen aikaisiakin kokemuksia aiemmilta vuosilta, yleensä negatiivisia.
Ensimmäinen kokeilu oli pitkällä lenkillä useampi vuosi sitten kun mieleen juolahti Ultramarathon manin, Karnon, kesken lenkin pizzan syönti. Pitihän se kokeilla. Pitkään oksennusta sai hölkätessä pitää ahtamisen jälkeen. NO GOOD!

Toinen kokeilu oli North J´s tiimin ensimmäiseltä yhteiseltä treenireissulta. OFF TMB oli kyseessä ja istuuduttiin lounaalle Courmayeriin nautiskelemaan ansaittua evästä. Muuten jees mutta kun lähdettiin nousemaan Rifugio Bertonelle iltapäivän kuumuudessa alkoi velttous vallata kehoa. Meinasi nousu loppua lyhyeen mutta saatiin kuin saatiinkin raahattua itsemme vuorelle.

Toinen vuoristokokeilu oli viime kesän GTA:n etapilta 8. Susassa pizza maistui jälleen taivaalliselta mutta nousu seuraavaan majapaikkaan Il Truciin tutun hankala kun hellettä oli jälleen sen 30 astetta.



Courmayer





Susa

Eli pizza ennen ja jälkeen, ei suorituksen aikana.

Olut

Olut on kuulunut valikoimaan jo pitkän aikaa. Se kuuluu nautittavaksi: before, during ja after!
Before:
Spartathlonistit sen jo tietää. Mythos tai pari kuuluu edelliseen iltaa. Näin keho rentoutuu ja unen päästäkin saa kiinni. Paniikki edellisenä iltana on turhaa ja olut rentouttaa.

During:
Jos kisa on pitkä ja jos se sisältää valtavasti nousua on satavarma, että reidet huutaa hoosiannaa jossain vaiheessa. Esimerkkinä PTL-Profiili. Tai jos juoksu sisältää pelkkää asfalttia betonista puhumattakaan. Ratkaisu pahoihin reisiongelmiin kisan aikana on jälleen olut. Ei liikaa, ei liian vähän. Sopivasti alkoholia, niin reisijumit on tiessään ja juoksu voi jatkua. Ensimmäinen kokemus oluesta oli jo Ultrabalatonilla, kun Andras Löw tarjosi virkistävää olutta juoksun aikana. Toinen kisan aikainen etu on happamuus. Kun olet vetänyt 24h puhdasta sokerilitkua naamariin tekee hyvää välissä nauttia hapanta. Ja maha kiittää. Jotkut käyttävät myös alkoholittomia versioita tähän.

After:
Tähän tuskin edes perusteluja kaipaa! Syyksi kelpaa kaljan veto tai pelkkä itsensä palkitseminen.

Bornholm 48h

Spartathlon

Muuten mennään ihan perussetillä. Pyhä kolminaisuus, neste - energia - suola, niiden kombinaatio pitää sovittaa vauhtiin ja matkan pituuteen. Mitä lyhyempi matka sitä vähemmän ja nestemäisempää. Pitkillä matkoilla kiinteämpää ja entistä enemmän kaikkea. Nestehukka, energiavaje puhumattakaan elektrolyyttien vähenemisestä kehosta. Nämä kaikki katkasee matkan teon helposti.

Ainoa mahdollisuus oppia näiden oikea suhde on kokeilla itse. Ja kun tuntuu löytyvän sopiva resepti, se ei enää toimi seuraavalla kerralla. Onnea matkaan!

Lapponia-hiihto vol 3 - Karra huikonen

Ei ihan niin hapokasta!

Data

Hyvä draivi jatkui viimeisenkin osakilpailun. "Hieman" alle 80km:iin aikaa meni 4:11:26. Keskivauhti oli 3:23min/km ja Sijoitus viikon paras, 92. Hyvä nousujohde sijoituksissa. Keskari asettui 160 kohdalle, joten hyvin vielä irtosi väsyneestä kropastakin. Lapponia oli kyllä odotetun rankka kun sen vetää maksimeillä eikä pelkästään turistihiihtona.

Viimeisellä etapilla kertyi nousua reilu tonni mutta siltikin se tuntui olevan helpoin. Rennon kovia loivia laskuja oli pitkät pätkät ja ehkä se helpotti tunnetta. Samoten tuuli oli oikeastaan lyhyitä jaksoja lopussa lukuunottamatta kevyen myötäinen.

Startti oli muista päivistä poiketen jo klo 8:30, eli 2 tuntia aiemmin. Aamulla oli paikoin -20 astetta ja Hettaan ajaessamme vähän hirvitti mutta onneksi ilma lämpeni jo startiin sopivasti. Hain sopivalta kohdin lähtöpaikan ja köytin uudet sauvat käteen. Edellisen etapin maalissa huomasin, että oikean sauvani hihna oli hiertynyt melkein poikki. Ihme, että oli kestänyt loppuun asti.

Alun jääosuuden jälkeen lähettiin nousemaan loivasti kohti Ounastunturia. Vauhti oli sopiva ja kohtuu rauhallinenkin tai ainakin tuntui siltä. Vilkaisu sykemittariin kertoi 170 lukemia, joten kai sitä oli jo tottunut, että VK:lla mennään kun fiilis oli rento. Pienen raon jouduin tempomaan kiinni mutta muuten mentiin letkassa sopivaa vauhtia ylös todella upeaa painaumaa tunturin kylkeä pitkin. Välissä meinasin vähän tulla kylmä varpaisiin kun lämpötilavaihteli notkoissa. Onneksi ilma lämpeni edelleen melko nopeaa.

Tunturin päällä pitkä letka alkoi rakoilla ja jäinkin hiihtelmään rennosti yhteen. Pientä tuiskulunta oli tullut pehmentämään latua mutta suksi tuntui aika hyvältä, olinhan sitä laittanut 2-3 tuntia. Kokemusta suksen laitosta mulla ei juuri ole, joten hieman jännittyneenä odottelin sen suhteen päivää. Neuvoja ja vinkkejä olin kyllä saanut ja kysellyt. Kaksi ensimmäistä kisaa meni ammattilaisen voiteluilla joka kesti molemmat hyvin kun vähän harjaa näytti. Olisi pitänyt harjata vissin rohkeammin viimeisimmän käsittelyn jälkeen.

Tunturijonoa hiihtäessämme tuli tunne, että olin jäänyt liian hitaaseen ryhmään ja lähdinkin irti vähän ennen kuin lähdimme laskemaan alas. Sain kaverin mukaan, jonka kanssa sovimme tekevämme yhteistyötä. Juuri diilin jälkeen olikin jo oikeastaan koko letka taas perässä ja kiristi tahtia. Mutkaisissa laskuissa pysyin vielä hyvin letkan kärkipaikoilla. Huolloissa keskityin vetämään 2-3 mukia urheilujuomaa ja geeliä naamariin. Huoltoja oli edelleen kohtuu harvoin. Juomareppua tai pullosysteemejä en ottanut matkaa vaikka ehkä niitä olisikin tarvinnut.

Kovin pitkiä pätkiä en viimeisellä etapilla vetänyt letkaa ja roikuin mukavasti mukana välissä kiihdyttäen ja välissä passaillen riippuen kuka kärkimiehenä oli. Puoleenväliin kaikki meni hyvin mutta sitten alkoi hiipiä korvien väliin ajatus, että loppu ei taida mennäkkään kuten elokuvissa. Tuntui, että töitä sai tehdä kokoajan enemmän, eikä poweria enää tahdo siirtyä maahan. Pallakselle noustessa oli jo hetkittäin vaikeaa. Ajatusta helpotti, että Pallaksen huollon jälkeen saisi lasketella pitkään ja palautuakin hieman. Jäin huollossa nyt 10-15 hiihtäjän letkan perälle ja yritin tempoa rakoa kiinni, että pääsisin imuun laskussa. Pääsinkin mutta yllätykseksi en pysynyt peesissä ollenkaan. Helpossa laskussa jäin hetkessä 100m. Herättelin vielä toiveita, että hiihdän jonon kiinni tasaisella. Turhaan! Hieman sain kiinni porukkaa mutta tuntumaan en enää päässyt.

Yritin pitää tekniikan vielä hyvänä vaikka voimat olivatkin jo ehtymässä kovaa vauhtia. Kymmenkunta kilometriä näin junan vielä melko lähellä mutta tuskastuttavasti se ei lähentynyt ollenkaan. Tässä vaiheessa ajatus kääntyi jo maaliin. Odottelin kylttejä, ensin 20km maaliin, sitten enää 10km...

Kun 5km oli enää jäljellä hokasin, että sieltä tulee jo seuraava juna takaa. Se saikin pientä vipinää kinttuihin. Vaikka olin jo hakannut rajoitinta vasten muutaman kympin, sain pienen piristyksen aikaan, eikä takaa tullut kuin kaksi ohi loppukilometreillä. Viimeisissä mäissä yritin puristaa vielä viimeiset irti mutta ihan niin pahaa oloa en saanut aikaan kuin torstaina. Viimeisen kilometrin jälkeen viimeisessä laskussa hitaat jalat ei enää reagoineet ja pannutinkin kun sukset leikkasi uriin.

Maalissa katsoin kelloa ja olin lentää perselleni kun aika olikin vain reilun 10min yli 4h. 4:45 tuntui sopivalta tavoitteelta ennen liikeella lähtöä. Kokonaissijoitus koko kisassa oli 81 ja kokonaisaika 10:27:14. Alkuperäinen 12h tavo jäi todella kauas, tosin kyllä oli hyvä kelikin. Viimeisessä osakilpailussa vähän ripotteli lunta ja välissä vähän tuuli vastaan mutta kaiken kaikkiaan erinomainen ilma siivitti porukkaa antamaan parastaan.

Maalissa oli todella tyytyväinen olo koko viikosta ja vain vähän harmitti viimeisen päivän huonohko suksi. Kaksi ensimmäistä päivää suksi toimi hyvin, enkä laskuissa jäänyt oikeastaan kenestäkään. Viikko oli rennon letkeä ja lappilaisella huumorilla höystetty todella kova kestävyyskoitos! Siksi jäikin sellainen fiilis, että takaisin on päästänä kunhan ensin on hommannut parannusta kalustoon ja enemmän kilsoja kuin 450km talveen. Nyt on olo hakattu mutta onnellinen...ehkä taas ensi vuonna!

Lapponia-hiihto vol 2 - Himmelriikki

Edelleen hapokasta!

Data

Hyvä meininki jatkui tänäänkin. ~50km viuhahti ohi ajassa 2:30:46 ja Sijoitus 102, joten kevyttä parannusta tuli senkin osalta. Keskisykkeen sain nostettua toissapäiväisestä 165 tasolle, joten ihan niin niitissä en loppua tänään tullut. Nousua reitille saatiin mukavat 804m, josta suurin osa heti alussa. Matka nyt ei ihan 50km ollut mutta kai tuota voi silti sanoa viidenkympin ennätykseksi? Voihan?

Himmelriikin-hiihto alkoi mehevästi kunnon nousulla. 3,5km:n matkalle GPS näytti 300m nousua.

Alussa hakeuduin vähän paremmille lähtöpaikoille, ettei kovin paljoa tarvisi seisoskella, eikä sitten tarvinutkaan. Ensimmäinen mäki meni hyvällä sykkeellä. Hieman sai repaista pientä aukkoa kiinni mutta muuten meltiin letkassa kohtuu sopivalla temmolla.
 

Siitä sitten helppoa ja nopeaa lyhyissä letkoissa. Melko paljon sain tänään vetää porukkaa mutta eipä se juuri haitannut, kun vasta ihan lopussa takki tyhjeni ja porukkaa alkoi lappaa ohi. Viimeisessä mäessä homma muuttui jo aika totiseksi mutta maaliin pääsin ihan kunnialla ja fiilis oli jälleen erinomainen. Aurinko paistoi ja lystiä riitti vaikka raskaaksi vähän menikin. Siitähän tässä tokkiinsa on kysekin!

Two down, one to go!

Lapponia hiihto vol 1 - Keimiön kiekerö

Hapokasta!

DATA

 

60km oli mukava hiihtoviikon aloitus. GPS näytti 64,4km, joten matkaa tuli ihan riittämiin. Nousuakin kertyi yli tonni. Aikaa sain kulutettua matkaan 3:45:01.6 keskisykkeellä 159. 3:30min/km oli matkan keskivauhti, joten hyvää tahtia omaan tasoon nähden sainkin pidettyä. Yksi edellytys oli suksi, tai paremminkin voitelu joka oli täydellinen! Sijoitus oli reilun kolmen sadan joukosta 109. Huomion arvoinen asia on myös, että Toni Roponen (varmasti suomen liukkain suksi) jäi parin minuutin päähän! Näköhavaintoa ei tosin ole, oliko sama mies.

Lähtökarsinassa jäin turhan ujosti keskiporukkaan ja ensimmäisissä nousuissa sitten odoteltiinkin. Kun sitten pääsi omaa vauhtia hiihtelemään, piti letkoja hakea kiinni ja siinä paloi energiaa vähän turhankin paljon. Ekan 20km tuli kovilla sykkeillä reipaasti, jonka jälkeen vauhti vähän tasoittui. Mäet olivat maltillisia lukuunottamatta Jerikseltä lähtevä piiitkä mäki, joka profiilistakin hyvin näkyy. Siinä mentiin kilometri yli 10% nousuakin. Tämän jälkeen hiihto sujui rennon letkeästi porukassa välissä pitkään vetäenkin kun vanhemmat herrasmiehet antoivat kohteliaasti nuorempien kuluttaa voimansa ladulle. Pitkät järvenselät saatiin nauttia mukavassa vasta- tai sivuvastaisessa tuulessa. Loppuun ei jäänyt paukkuja juuri ollenkaan ja viimeiset nousut olivatkin melko hitaita mutta eipä siellä kovin moni enää kovaa mennyt. Hienoa oli kuitenkin ettei täyttä stoppia tullut kuten Finlandiassa. Hieno keli oikein siivitti matkaa. Ainoa pieni miinus oli oma neste-/energiahuolto. Huoltoasemia oli melko harvoin ja melkein pääsi nesteet loppumaankin. Geelejä muutaman vetasin, kun alkoi pahasti hiipumaan mutta pulloa en kantanut mukana.

Lopussa oli ihan voittaja olo!