Hiihdossa tällä kaudella olen havainnut hyväksi edellispäivän tankkausruuaksi Italialaisen herkun ja siitä vinkkiä on tullut oikein eliittitasolta:
 |
| Poro + karhu + smetana + sipuli |
 |
| Poro + peperoni + sipuli + chili |
Lapponiassa jokaista osakilpailua edeltävänä iltana tätä tuli nautiskeltua ja yleensä tietysti hyvän suomalaisen keskioluen kanssa.
Pizzasta on suorituksen aikaisiakin kokemuksia aiemmilta vuosilta, yleensä negatiivisia.
Ensimmäinen kokeilu oli pitkällä lenkillä useampi vuosi sitten kun mieleen juolahti Ultramarathon manin, Karnon, kesken lenkin pizzan syönti. Pitihän se kokeilla. Pitkään oksennusta sai hölkätessä pitää ahtamisen jälkeen. NO GOOD!
Toinen kokeilu oli North J´s tiimin ensimmäiseltä yhteiseltä treenireissulta. OFF TMB oli kyseessä ja istuuduttiin lounaalle Courmayeriin nautiskelemaan ansaittua evästä. Muuten jees mutta kun lähdettiin nousemaan Rifugio Bertonelle iltapäivän kuumuudessa alkoi velttous vallata kehoa. Meinasi nousu loppua lyhyeen mutta saatiin kuin saatiinkin raahattua itsemme vuorelle.
Toinen vuoristokokeilu oli viime kesän GTA:n etapilta 8. Susassa pizza maistui jälleen taivaalliselta mutta nousu seuraavaan majapaikkaan Il Truciin tutun hankala kun hellettä oli jälleen sen 30 astetta.
 |
| Courmayer |
 |
| Susa |
Olut
Olut on kuulunut valikoimaan jo pitkän aikaa. Se kuuluu nautittavaksi: before, during ja after!Before:
Spartathlonistit sen jo tietää. Mythos tai pari kuuluu edelliseen iltaa. Näin keho rentoutuu ja unen päästäkin saa kiinni. Paniikki edellisenä iltana on turhaa ja olut rentouttaa.
During:
Jos kisa on pitkä ja jos se sisältää valtavasti nousua on satavarma, että reidet huutaa hoosiannaa jossain vaiheessa. Esimerkkinä PTL-Profiili. Tai jos juoksu sisältää pelkkää asfalttia betonista puhumattakaan. Ratkaisu pahoihin reisiongelmiin kisan aikana on jälleen olut. Ei liikaa, ei liian vähän. Sopivasti alkoholia, niin reisijumit on tiessään ja juoksu voi jatkua. Ensimmäinen kokemus oluesta oli jo Ultrabalatonilla, kun Andras Löw tarjosi virkistävää olutta juoksun aikana. Toinen kisan aikainen etu on happamuus. Kun olet vetänyt 24h puhdasta sokerilitkua naamariin tekee hyvää välissä nauttia hapanta. Ja maha kiittää. Jotkut käyttävät myös alkoholittomia versioita tähän.
After:
Tähän tuskin edes perusteluja kaipaa! Syyksi kelpaa kaljan veto tai pelkkä itsensä palkitseminen.
 |
| Bornholm 48h |
 |
| Spartathlon |
Muuten mennään ihan perussetillä. Pyhä kolminaisuus, neste - energia - suola, niiden kombinaatio pitää sovittaa vauhtiin ja matkan pituuteen. Mitä lyhyempi matka sitä vähemmän ja nestemäisempää. Pitkillä matkoilla kiinteämpää ja entistä enemmän kaikkea. Nestehukka, energiavaje puhumattakaan elektrolyyttien vähenemisestä kehosta. Nämä kaikki katkasee matkan teon helposti.
Ainoa mahdollisuus oppia näiden oikea suhde on kokeilla itse. Ja kun tuntuu löytyvän sopiva resepti, se ei enää toimi seuraavalla kerralla. Onnea matkaan!
Mielenkiintoista luettavaa näin oluen ystävänä (ja muutenkin)! Mullahan nyt ei tietenkään ole kokemuksia vastaavista rypistyksistä, mutta kolmena viime kesänä ollaan tehty kavereiden kanssa kruisailumeiningillä kevyitä pyöräilyreissuja Ahvenanmaalla ja Virossa. Käytännössä ollaan siis oltu samassa hotellissa yötä ja ajeltu kolmena/neljänä päivänä pyörällä ympäriinsä tosi rauhallisesti, yleensä varmaan sellainen 7-8 tuntia. Pitsaa on monesti tullut tankattua oluen kera päivän jälkeen ja päivän aikana olen itsekin yleensä juonut (ruoka)oluen. Harvoin maistuu olut niin hyvälle kuin hikisenä kesken ajelun esim. Sakun paninoterassilla arskan paistaessa :) Ei tuosta ainakaan mitään haittaa ole ollut, lähinnä rentouttaa kinttuja vähän aikaa, joskaan enempää ei varmaan kannata tintata, kun se alkaa jo varmaan vaikuttaa suorituskykyynkin jossakin vaiheessa, heh.
VastaaPoistaErittäin hyvin kiteytetty :)
VastaaPoistaJoo, jos kännin puolelle menee niin tulos kärsii varmisti :) pitkissä kisoissa noista voi olla parhaimmillaa hyötyä ja pahimmillaan vetää pakin vielä pahemmin sekaisin. Lyhyissä tulee oltua enemmän yleisillä linjoilla, eli sokelilitkulinjalla. Pitkät ultrat, hiihto ja pyöräily on siitä hyviä, että sallii paremmin vapauksia tankkauksen suhteen. Lyhyissä juoksuissa onkin sitten tarkempaa.
VastaaPoistaPerhana, taisin retostella Juoksufoorumilla kokeilevani elokuun Oxroadultralla pitsaa matkan aikana. No, retkeilytavollahan sinne lähdenkin, joten kenties rohkeus riittää ihmiskokeeseen.
VastaaPoista:) älä vielä heitä kirvestä kaivoon! Voihan se toimia paremmin sulle. Jossain ultrajuoksijassa oli maininta kahdesta herrasmiesjuoksijasta, jotka kävivät välissä ravintolassa nautiskelemassa kunnon ruuat kesken kisojen. Hieno asenne sekin! Ei siten tulosta tehdä mutta varmasti hauskaa on.
VastaaPoista