Vuoden 2014 pääkisa Tor des Geants

2014 pläni

Hain helmikuun alussa sormi enterillä paikkaa yhteen maailman vaativimmista vuoristoultrista. Sisäänpääsy näyttää hyvältä ilman mitään ihmeempiä aneluja. Italialaiset muuttivat systeemiä tälle vuodelle ja arvonta poistui. Mukaan pääsee 660 ensimmäisenä ilmoittautunutta. Joka maalle tosin luvataan 2 varmaa maapaikkaa. Suomesta ei hirveää innostusta ole koskaan TORriin ollut, varmaan osaksi kisan vaativuuden vuoksi. Toki harrastajiakin meidän maassa on vielä vähän. Mukana meikäläisiä on ollut aiemmin tietysti Janne ja Oxroad-ultraa järkkäävä Mika Penttilä. Janne on nautiskellut kisan vieläpä viikko-pari meidän PTL -reissujen jälkeen. Huikeita suorituksia!
  
Tor des Geants on järjestetty 2010 vuodesta alkaen. Reitti koostuu kahdesta isosta trekkingreitistä, jotka kiertävät koko ison Aostan laakson. Alta Via 1 ja Alta Via 2 ovat erinomaisia vaellusreittejä ilman kisaakin. Reitelle osuu Euroopan isoista vuorista Mont Blancin lisäksi mm. Matterhorn, Monte Rosa ja Gran Paradiso. Luvassa paljon lumihuippuja!

Kisan speksit ovat vähintäänkin miehekkäät! 330km ja 24000m kumulatiivista nousua. About 3 kertaa kasitonninen vuori. Alimmillaan ollaan Donnasissa alle 500 metrissä ja korkeimmillaan Col Losonilla 3300 metrissä. Luvassa paljon pitkiä nousuja ja laskuja! Reitti on merkitty hyvin. Huolto on järjestetty ~5-15km:n välein ja ns. life baseja on ~50km:n välein. Huolto on pääosin hyvä ja välissä huikeaakin kaikkine laakson erikoisuuksineen. Life baseihin mukana matkaa kymmenien litrojen ns.drop bagin, mihin voi jättää varusteita ja evästä. Sää on iso muuttuja vuorilla. TORrissa sää voi vaihdella pakkasesta ja lumesta aurinkoo ja paahtavaan helteeseen. Varusteet pitää ottaa mukaan sen mukaan. Reppuun tulee siis täytettä.

Lepo tulee merkitsemään niin ikään isoa osaa tuloksesta, jos sillä nyt tuolla on isoa väliä. Life baseissa on järkätty kenttämajoitus isoille massoille ja siellä saa nukkua melussa ja hälyssä mikäli siihen pystyy. Reitillä on myös ns. rifugioita, eli vuoristomajoja kohtuullisesti. Niiden palveluja on mahdollista käyttää mutta tilat ovat hyvin rajalliset ja petiä ei välttämättä löydy. Majoilla lepoaika on rajattu kahteen tuntiin, jotta jengi ei jää notkumaan turhaan.

Aikaa reissuun saa käyttää 150 tuntia. Tämä tekee n. 2,2km/h, ei paha! Reittiennätys on Iker Karreran viime vuonna tekemä 70:04:15, eli 4,7km/h. Ei paha tämäkään! Pitää vaan muistaa paperilla vauhtia laskeskellessa, että kyseessä on äärimmäisen huippuun treenattu ammattilainen joka harjoittelee vain maasto- ja vuoristoultrat mielessä. 4km/h vauhdilla on oltu aina kympin sakissa n. 300 kisan läpäisijän joukossa. Eli n. alle puolet pääsee vain maaliin "löysästä" aikarajasta huolimatta. Isoin ongelma tuolla lienee yksinkertaisesti unen puute ja jalkojen loppuminen. Viikko märillä kengillä hiertää jalkaterät, nousut ja laskut tekevät selvää lihaksista ja jänteistä. Jalkojen kestävyys on hyvin olennainen asia.

Haastetta siis riittää vaikka vähän helpompi tämä on kun vanha kunnon PTL!

TOR on siis pääasia tänä vuonna. Toki asia voi vielä muuttua jos jää varsinaisesta lähtölistasta vielä jostain ihmeen syystä ulos. Lista julkaistaan tämän kuun lopussa. Treeneissä kisaan pääsy tarkoittaa, että mäkeä ja maastoa pitää tehdä tänäkin vuonna mahdollisimman paljon. Olen hahmotellut kisoja tälle vuodella maltillisesti ja toivottavasti sopivasti TORria silmällä pitäen. Lyhyen matkojen kisoja en tähän listaa kun ne on aina tullut vedettyä ns. vasemmalla kädellä enemmän treeneinä.

Alustava kisakalenteri, joka vielä voi vähän elää ja olennaisin treenissä eli pitkä lajinomainen harjoitus:
- Nuts karhunkierros 160km toukokuussa treeninä, silti kaikki pelissä. Peesiä löytyy mm. Antti!
- Mahdollisesti joku lyhyt ultra Ranskassa loman yhteydessä heinäkuun alussa. 40-60km +3000-5000m
- Oma treeni alpeilla, Alta Via Alpi Centrali, Chamonix-Poschiavo 560km +55600m heinäkuun lopussa.
- Ultravasa  90km elokuussa viimeistelynä ja viimeisenä kovempana treeninä.

Aion tässä vielä nostella alkuvuoden vauhtiominaisuuksia ja teen kohtuu maltilla maastoa ja mäkiharjoituksia. Maaliskuun puolenvälin jälkeen treeni muuttuu enemmän määrä-, mäki. ja maastopainotteiseksi. Karhunkierrosta ennen todennäköisesti tulee tehtyä muutamia raskaita erikoisharjoitteita kotimaisemissa ja kesäkuun alkuun samanlaista on todennäköisesti luvassa. Heinäkuussa sitten alkaa vuorilla lymyily ja sen kisarutiinin hankkiminen. Vuorille on jälleen talven jälkeen totuttauduttava. Vähäinen happi, uudet varusteet, syömis-, juomis-, heräämis-, pakkaus, -paskomisrutiinit! Elokuussa otan vähän aikaa iisisti ja teen loppukuussa hyviä yksittäisiä treenejä mutta tunteja en enää kovin paljoa todennäköisesti tee. 330km:n kisassa viime hetken virittelyillä ei enää ole ihan hirveästi voitettavaa.

Kisastrategiaa on tullut jo vähän pähkäiltyä ja mahdollisia ajallisiakin tavoitteita mietittyä mutta niistä sitten myöhemmin. Joka tapauksessakin kaikki rippuu säästä, juoksenko alussa itseni paskaksi yms...

Mielenkiintoinen seikkailu tulossa vaikka reitti onkin suurelta osin jo tuttu aiemmilta reissuilta. Alla muutama kuva meiltä vuosilta: