Toiseksi Jämin minirogainingissa!

Ensikosketus lajiin sujui erinomaisesti!

Tuloksista on nähtävissä, että taistelu voitosta oli tiukka. Hävittiin voittajajoukkueella vain 48 pistettä. Ero siis yhden rastin verran. Olkoonkin, että meillä oli maksimisuoritus ja voittajilla jäi hieman aikaa jopa tuhlattavaksi.



Vuorenpeikko ja Kulkuri



Kun laji oli itselle uusi, käytännön jutuista olin vähän pihalla. Onneksi tiimikaveri Mikolla oli homma hanskassa ja tarvittavat välineet mukana. Reitti on hyvä suunnitella etukäteen hyvin huolellisesti. Merkkauskynällä sitten piirrellä suunniteltu reitti valmiiksi. Plan B-C-D ja ehkä E:kin on hyvä olla, jos tilanne vaatii lennosta reitin muuttamista ajanpuutteen tai jonkin muun vuoksi. Oman vauhdin arviointi on erittäin tärkeässä roolissa etukäteissunniittelussa. Voittajajoukkueella oli käytössä näemmä myös erittäin high tech matkan mittauskeino.

Matkan mittaus

Maasto oli suureksi osaksi hyväkulkuista kangasmaastoa. Tämän lisäksi polkuja ja hiekkateitä oli paljon johtuen osaksi Niinisalon läheisyydestä. Päätettiin lähteä aluksi tyhjentämään alueen kuivempi pohjoisosa rasteista. Siitä sitten sujuvasti suunniteltiin hakevamme yhtä lukuunottamatta kaikki itäosan kartan rasteista. Lisäksi käytiin läpi useampia oikomisia tarpeen tullen itäkartalle. Itäosassa oli kuivempi kangas pohjoisessa ja eteläosa taas märkää soista aluetta jonka väliin jättäminen ei olisi iso menetys kuin ehkä pisteellisesti.

Suunniteltu reitti on punaisella kartoissa ja todellinen vihreällä. Yritin havainnollistaa kulkusuuntaa vihreillä väkäsillä. 



Pohjoisosa



Itäosa

Alka lähti porukassa suunnistaessa ja siitä olikin hyvin apua. Heti tuli selväksi, että rastit ovat paljon helpommin näkyvillä normaaliin suunnistukseen verrattuna. Piilotusyrityksiä ei juuri ollut. 48 rastille poikettaessa muut eivät enää seuranneet ja loppu tultiinkin sitten aika yksin. Suunnistus onnistui pohjoispuolen kartalla ja kokonaisuudessakin erinomaisesti. Vesitonkkia oli rasteilla hyvin ja kaksi 0,75l:n pulloa oli jopa liioittelua. Energiaa tuli nautiskeltua mehun ja yhden geelin muodossa ehkä sitten puolestaan liian vähän. Loppupuolella yläkarttaa alkoikin jo väsy painaa. Toki palautuminen ei ollut täydellistä Vaarojen ultrastakaan vielä.

Kangasmaasto

Alakarttalle päästiin jatkamaan ajassa 2:25 ja tässä vaiheessa oli jo selvää, että lähellekään kaikkia rasteja ei tulla keräämään. Juoksuvauhti oli myös hiipumaan ja kävelyä otettiin mukaan jonkin verran. Kartan yläosan rastit otettiin vielä suunnitelmien mukaan ja 67:n jälkeen alettiin miettimään jatkoa. Suolla tarpominen ei houkutellut ja päätettiin oikaista 82 rastin jälkeen tielle ja rastille 58. Rastit 80 ja 76 olivat sen verran isojen pisteiden arvoisia, että ne oli pakko hakea. Lisäksi reitti oli melkein kokonaan tietä. 79 oli myös hyvin hollilla ja siitä päästäisiin hyvin tielle joka johti takaisin päin maalialueella. 76:sen jälkeen Mikko otti sammaleen peittämältä kiveltä liu´ut ja minä perässä kohtuullisen kipeät pannut. Löin polven ja kyynärpään kiviin ja nilkutin kohtuullisen pitkään ennen kuin helpotti. 79 haettaessa törmättiin ainoaan isompaan pummiin. Haettiin rastia ihan liian aikaisin kartalta. Kartan tienpohja ulottui todellisuudessa vähän pidemmälle ja pyörittiin ehkä 10min metsässä lopulta paikallistaen itsemme. Energian vähyys ei ainakaan auttanut suunnistuksessa. Tämän jälkeen aikaa olikin sen verran vähän jäljellä, ettei enää isoja hakuja voinut tehdä.

Kiiruhtaen painettiin 43:n jälkeen vielä 45:lle joka jo meinattiin jättää väliin. Haimme vielä pikkurastit tien läheltä ja painettiin muutama minuutti ennen määräaikaa maaliin. 5h käytettiin todella tehokkaasti. Suunnitelman muutos oli järkevä ja haettiin parhaat mahdolliset pisteet. Matkaa kertyi kartasta mittaillen about 43,9km, joka on kohtuullisen hyvin kun ei ihan tietä menty kokoaikaa.

Kiitos Mikolle perehdytyksestä ja erityisesti suunnistuksesta. Mojito Girlseille kuvista ja järjestäjille tietysti erityiskiitos jos tätä sattuu jostain syystä lukemaan. Voittajille vielä ansaitut onnittelut! Hieno laji, eikä tule olemaan ensimmäinen ja viimeinen kerta. Ainoa miinus on tulehtunut jalka, joka tosin jo oireili kisan alla. Nyt lepoa juoksusta taas hetki.

Luu & Jumi